perjantai 28. lokakuuta 2022

Minimaailmaa luonnossa 😊

 Olen joskus viime vuonna kuvannut näiden pikkuisten minikissojen kanssa tuolla luonnossa. Minusa on ihanaa antaa mielikuvituksen lentää ja nähdä luontoa myös näiden kanssa 😊


Päiväunilla veneen vieressä.





Sitten rantakiville lämpöön.





Pikkuinen saavikin sai täytettä 😉






Voi ihmetysten ihmetys, mitähän siellä näkyy...


Näiden kuvaamista kyllä jatkan 😊

lauantai 22. lokakuuta 2022

Vihdoin tännekkin jotain 😊

 Niin vuosi on vierähtänyt, kun päivitin viimeksi tänne. Aika kuluu niin nopsaan 😊 yritetään mieheni kanssa jotenkin selvitä ilman rakkaita kissojamme, jotka nukkuivat pois. Eihän tämä helppoa ole, ikävä niin suuri, mutta olen vain yrittänyt ajatella, että saivat hyvän elämän meidän kanssamme ja nyt ei ole kipuja.

Kuvannut olen paljon tuolla luonnossa liikkuessani. Niin kauniita asioita näkee ja aistii kun vain mielensä avaa 💗 niistä saa uskomatonta voimaa.


Nämä kuvat ovat ihan meidän pihasta 😊














Elämä on lahja 💗🍂🍁🌞

tiistai 12. lokakuuta 2021

Pyöräilyä Hattulan vanhalla kirkolla 😊

 On ollut niin upeat ilmat, että otin pyörän pitkästä aikaa ja lähdin suunnistamaan tuohon meidän vahalle kirkolle, eli Hattulan Pyhän Ristin Kirkko. Se on niin mukavasti lenkkini matkan varrella.


Olen aina ihaillut vanhoja kirkkoja ja tämä nyt on lähinnä sydäntäni. Olen käynyt ihastelemassa kirkon kuuluisia seinämaalauksia ja rauhoittunut samalla, nyt en päässyt koska kirkko on jo vaipunut talviuneen.



Upea kiviaita kiertää koko kirkon.




Idyllinen paikka haraville yms.
Olen siis hautausmaalla.



Kirkko ei niin tunnetusta suunnasta kuvattuna, eli hautausmaalta päin.




Ja kun käännyin aukeaa Vanajavesi.



Sitten suunistan kirkon sisäpihalle suloisia kivirappusia pitkin.



Sisäpihaa.




Sisäpihaa.



Sisäpihaa.





Sisäpihaa.





Sisäpihaa.




Sisäpihaa.



Mikä rauha siellä vallitseekaan....











Tämän kuvan olen ottanut aiemmin iltalenkilläni.



lauantai 9. lokakuuta 2021

Muutama kuva luonnosta

 Mukava tulla tännekkin pitkästä aikaa 😊 Olen paljon kuvannut luontoa ja jostain pitää alkaa purkaa niitä, eli tässä muutamat.

Nämä kaksi kuvaa koivuista on otettu viime talvena ja löysin ne ihan sattumalta koneelta. 

Siis miten kaunista, herkkää ja haurasta... oli ihan pakko ottaa talteen kuva varastooni 😊








Tämä veijari tuli lepäämään jalalleni kun paistattelin päivää kylän rannassamme 😉 hän viihtyi tuossa todella kauan. En ikinä kyllästy tutkimaan luontoa ja miten upeita yksityiskohtia kaikesta löytyy, kun vain pysähtyy ja antaa katseen harhailla...




Tämän kuvan otin viime kesänä saaressamme, rakastan taivasta ja erittäin paljon pilviä myös, mutta kännykkäkameralla ei vain saa vangittua mitä silmä näkee. Tuota pilvien erikerroksellisuutta, värejä, muotoja yms... Istuin tuolissa ja annoin ajatusten viedä minut satumaahan....


torstai 10. kesäkuuta 2021

Jälleen luontoa ja sen pikku kauneuksia makrokuvin 😊

 Meidän kylän rannasta otettuja makrokuvia keväältä.























Kaunista ja lämmintä kesää 😊💖

maanantai 24. toukokuuta 2021

Makrokuvausta luonnon pikku ihmeistä keväällä

 En kyllästy ikinä kuvaamaan luonnon kauneutta läheltä.


Pajunkissojen alku.





 




















Vesipisarat, aina niin kiehtovia mutta vaikeita kuvata kamerakännyllä.









Sieltä se koivunlehti puhkeaa 😊





Vesihuntu.







Kuvat ovat hieman väärässä järjestyksessä, tässä uudessa bloggerissa on niin hankalaa vaihtaa niiden paikkaa.


maanantai 22. helmikuuta 2021

Kissoja, kissoja, kissoja 😊

 En sitten ikinä väsy kuvaamaan meidän pikku mussukoita 😉


Kummatkin tykkää kun niille tekee erilaisia majoja, milloin isännän kylpytakista, peitoista, tyynyistä......tällä kertaa hyvin mieleinen paikka oli nämä pakkauspaperit.

Tehtiin kaksi majaa ja kyllä rapina kävi ja uni maittoi majoissa 😉



Olivat käytössä muutaman viikon, ennenkö mussukat ne hylkäsi ja sitten vasta saatiin korjata pois 😊





Välillä ihmettelen, että miten meitin Lumi voi olla niin pikkuinen ja suloinen (hän on siis pennuista se viimeinen jolla jalat ovat vähän killillään, häntä mutkalla, ääni kuin narisevan oven ja hän katsoo suloisesti kieroon), sydämeni on pakahtua hellyydestä ja suojeluksesta häntä kohtaan.




Lady äiti, hän on taas sellainen oman tiensä kulkija ja meidän perheen kuningatar ja lempinimensä hän on saanut mieheltäni joka sopii hänelle todella hyvin: Lady Von Retee.




Pahvilaatikot ovat aina mukavia paikkoja nukkua 😊





Pesutouhut






Päiväunet