Pyöräilyä Hattulan vanhalla kirkolla 😊

 On ollut niin upeat ilmat, että otin pyörän pitkästä aikaa ja lähdin suunnistamaan tuohon meidän vahalle kirkolle, eli Hattulan Pyhän Ristin Kirkko. Se on niin mukavasti lenkkini matkan varrella.

Olen aina ihaillut vanhoja kirkkoja ja tämä nyt on lähinnä sydäntäni. Olen käynyt ihastelemassa kirkon kuuluisia seinämaalauksia ja rauhoittunut samalla, nyt en päässyt koska kirkko on jo vaipunut talviuneen.

Upea kiviaita kiertää koko kirkon.

Idyllinen paikka haraville yms.

Olen siis hautausmaalla.

Kirkko ei niin tunnetusta suunnasta kuvattuna, eli hautausmaalta päin.

Ja kun käännyin aukeaa Vanajavesi.

Sitten suunistan kirkon sisäpihalle suloisia kivirappusia pitkin.

Sisäpihaa.

Sisäpihaa.

Sisäpihaa.

Sisäpihaa.

Sisäpihaa.

Sisäpihaa.

Mikä rauha siellä vallitseekaan....

Tämän kuvan olen ottanut aiemmin iltalenkilläni.

Muutama kuva luonnosta

 Mukava tulla tännekkin pitkästä aikaa 😊 Olen paljon kuvannut luontoa ja jostain pitää alkaa purkaa niitä, eli tässä muutamat.

Nämä kaksi kuvaa koivuista on otettu viime talvena ja löysin ne ihan sattumalta koneelta. 

Siis miten kaunista, herkkää ja haurasta... oli ihan pakko ottaa talteen kuva varastooni 😊

Tämä veijari tuli lepäämään jalalleni kun paistattelin päivää kylän rannassamme 😉 hän viihtyi tuossa todella kauan. En ikinä kyllästy tutkimaan luontoa ja miten upeita yksityiskohtia kaikesta löytyy, kun vain pysähtyy ja antaa katseen harhailla...

Tämän kuvan otin viime kesänä saaressamme, rakastan taivasta ja erittäin paljon pilviä myös, mutta kännykkäkameralla ei vain saa vangittua mitä silmä näkee. Tuota pilvien erikerroksellisuutta, värejä, muotoja yms... Istuin tuolissa ja annoin ajatusten viedä minut satumaahan....