lauantai 11. helmikuuta 2017

Kisuja ja murheita

Enpä ole tänne saanut kirjoitettua pitkään aikaan mitään. Tässä sattui ikävä juttu rakkaalle isälleni. Hän oli menossa tähystykseen sairaalaan ja olikin jo odotushuoneessa kun sitten sai yht'äkkiä pienen aivoverenvuodon ja pyörtyi, löi päänsä, jonka seurauksena kallossa murtumia ja aivoihin valui edelleen veri. Tällä hetkellä voi kohtalaisen hyvin ja on hyvässä hoidossa, hän on sentään jo 88v. Hän on todella hyväkuntoinen ukkeli, joka päivä kävelee yhden kävelykepin kanssa kaupunkiin matkaa n. 2km ja tietenkin takaisin.
Kyllä tässä ollaan vähän pihalla päästä oltu, kun tämäkin sattui niin yht'äkkiä.
Elämä on niin arvaamaton, koskaan ei tiedä mitä eteen sattuu.... Jälleen painotan, että pitää antaa arvoa jokaiselle päivälle ja nauttia niistä hyvistä hetkistä joita saamme!!!!

No juu, sitten hieman kisuista ja tietenkin päiväunilta (eihän nuo paljon muuta jaksa tehdä;)

Lumi se rakastaa olla sylissä pötkylänä;)


Ladyn tämän hetkinen nukkumapaikka on sohvan käsinojan päällä, se kun on niin leveä, että siinä mahtuu kunnolla löhöämään;)

Talvi etenee ja kesä lähestyy !!!!

3 kommenttia:

Esther Helmiä kirjoitti...

Paranemisia isällesi, onneksi hän oli jo sairaalassa kun se tapahtui. Onnea mukana.
Kissat ovat kyllä mainioita pakkauksia .)

Susanna kirjoitti...

Voi apua! Tsemppiä ja pikaista paranemista isällesi! Hurja juttu, mutta onneksi oli jo valmiiksi sairaalassa kun se tapahtui niin sai heti hoitoa! Teidän kissimirrit on kyllä niin suloiset! Terkkuja heille! Kaikkea hyvää teidän perheellenne!!!

Silkku kirjoitti...

Kiitos teille molemmille ♥