Tätini oli minulle erittäin läheinen, voisi sanoa, että hän oli minulle kuin toinen äiti.
Ymmärrän kyllä sen, että ei ihminen voi ikuisesti elää ja tädilläni oli hyvä elämä, mutta kyllä se aina tuntuu kun joutuu luopumaan eikä koskaan ainakaan tässä maailmassa enää häntä näe.
